![\"\"](\"http:\/\/www.pcss.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/73\/2020\/08\/ENIAC1-300x206.jpg\")
<\/p>\nMaailma el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kovaa vauhtia kiit\u00e4v\u00e4\u00e4 tietokoneiden aikakautta. J\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n nelj\u00e4s tietokoneita kehittelev\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 sukupolvi el\u00e4\u00e4 parhaillaan mikroprosessorikoneiden valtaamaa aikakautta. Mikropiireihin, elektroniputkiin ja releisiin pohjautuvat tietokoneet ovat jo pysyv\u00e4sti kaukana menneisyydess\u00e4. Edess\u00e4, kenties jo l\u00e4hitulevaisuudessa, h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t korkean teknologian avulla kehitett\u00e4v\u00e4t valo- ja kvanttitietokoneet.<\/p>\n
Useampi tietokoneita harrastava tai niiden parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 muistaa varmasti joskus kuulleensa Japanilaisesta Fujitsu \u201dsupertietokoneesta.\u201d Kyseisen supertietokoneen vastuualueeseen kuuluivat esimerkiksi huipputarkkojen kameralinssien ja Japanin ensimm\u00e4isen matkustajalentokoneen, eli nimelt\u00e4\u00e4n YS-11 kehitteleminen. Vuonna 1959 valmistunut reletietokone ei ole en\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta sen avulla suoritetaan yh\u00e4 erilaisia laskutoimituksia.<\/p>\n
Historia tuntee tietokoneita aina nelj\u00e4nnen sukupolveen asti, joka tarkoittaa nykyist\u00e4 aikakautta. Viidennen sukupolven tietokoneista on esitetty monenlaisia arvioita, joista yleisimm\u00e4t koskevat kvantti- ja valotietokoneita.<\/p>\n
1. sukupolven tietokoneisiin kuuluvat muun muassa laitteet, joiden k\u00e4ytt\u00f6voimana olivat tehokkaat radioputket. Vuonna 1943 Englannissa valmistettiin 1500 radioputken v\u00e4lityksell\u00e4 toimiva Colossus-tietokone.<\/p>\n
Vuonna 1945 syntyi ENIAC, jota pidet\u00e4\u00e4n virallisesti maailman ensimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hes kaikkialla tunnettuna tietokoneena. ENIAC-tietokoneen vahvuuksia olivat muun muassa kertolaskut. IBM650, eli Suomen ensimm\u00e4inen tietokone vihittiin virallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, eli tarkemmin Postipankin palvelukseen vuonna 1958.<\/p>\n
Toisen sukupolven tietokoneisiin kuuluivat tietenkin hyv\u00e4\u00e4 mainetta niitt\u00e4v\u00e4t ja tehokkaat transistorit. Transistoreja k\u00e4ytettiin menestyksekk\u00e4\u00e4sti tietokoneissa vuosina 1959-1964. Transistorien vahvuus oli nopeus, kest\u00e4vyys, pieni koko ja v\u00e4h\u00e4inen virrankulutus. Tarvittiin kuitenkin tehokkaampia menetelmi\u00e4, sill\u00e4 ohjelmointikielet kehittyiv\u00e4t kovaa vauhtia paremmiksi. Tiedot sy\u00f6tettiin ja tallennettiin reik\u00e4korttien sijaan magneettinauhoille.<\/p>\n
Kolmannen sukupolven tietokoneisiin kuuluivat muun muassa integroidut piirit, joiden avulla muun muassa transistoreja pakattiin talteen pieniin piisiruihin. Tietokoneiden hinnat alkoivat pudota integroitujen piirien avulla, sill\u00e4 niit\u00e4 tuotettiin kerralla todella suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n
Nelj\u00e4nnen sukupolven tietokoneisiin kuuluvat integroitujen piirien valmistuksen kehitys ja suorittimien, eli mikroprosessorien valmistus. Jokainen mikroprosessori sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti nopeaa v\u00e4limuistia, johon voidaan tallentaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 dataa.<\/p>\n
Lyhyesti sanottuna tietokoneet kehittyv\u00e4t koko ajan ja ihminen niiden mukana. Tietokoneille voidaan antaa teht\u00e4vi\u00e4, jotta ne voivat toimia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 ihmisen apuna. Tietokoneaivoilla varustettuja, huomattavia ja tunnettuja tietotekniikan luomuksia ovat muun muassa robotit.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maailma el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kovaa vauhtia kiit\u00e4v\u00e4\u00e4 tietokoneiden aikakautta. J\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n nelj\u00e4s tietokoneita kehittelev\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 sukupolvi el\u00e4\u00e4 parhaillaan mikroprosessorikoneiden valtaamaa aikakautta. Mikropiireihin, elektroniputkiin ja releisiin pohjautuvat tietokoneet ovat jo pysyv\u00e4sti kaukana menneisyydess\u00e4. Edess\u00e4, kenties jo l\u00e4hitulevaisuudessa, h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t korkean teknologian avulla kehitett\u00e4v\u00e4t valo- ja kvanttitietokoneet. Useampi tietokoneita harrastava tai niiden parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 muistaa varmasti joskus kuulleensa Japanilaisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":29,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_genesis_hide_title":false,"_genesis_hide_breadcrumbs":false,"_genesis_hide_singular_image":false,"_genesis_hide_footer_widgets":false,"_genesis_custom_body_class":"","_genesis_custom_post_class":"","_genesis_layout":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":30,"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions\/30"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pcss.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}